Nyt on kesälomat nautiskeltu ja aika palata arkeen, joka tarkoittaa myös paluuta Not so Berryn pariin!
"No, sinäpä et joutunut puskemaan vesimelonin kokoista möhkälettä ulos itsestäsi" nainen totesi väsyneenä, toisen lähes pomppiessa innosta.
Ennen pehkuihin painumista oli kuitenkin kierrettävä jääkaapin kautta. Synnytyksen jälkeen oli jäätävä nälkä!
Samaan aikaan Harry keinutti esikoistaan. Cosima-vauva oli niin suloinen!
Harryn lepertely ei Cosimaa tosin kummemmin ilahduttanut.
Tuttipullo kyllä kelpasi.
---
Ninya oli enemmän kuin innoissaan päästessään takaisin työmaalle.
Hieman turhankin innostunut Ninya rasitti Keksintökyhäintä ihan siihen pisteeseen asti, että masiina poksahti.
"Voi himpura!" nainen manasi ja alkoi korjata laitetta.
Valitettavasti korjaamisesta ei omin avuin tullut mitään ja Ninya joutui nöyränä (mikä ei todellakaan sopinut hänen luonteelleen) pyytämään apua. Loppupäivä meni mikroskooppinäytteitä analysoidessa.
Itkuisen Cosiman rauhoittelu kävi työstä. Mikään ei kelvannut eikä tyttöä saanut mitenkään hiljaiseksi. Ninya toivoikin, että olisi mielummin jäänyt ylitöihin ja antanut Harryn hoitaa tyttöä. Mies tuntui olevan luonnonlahjakkuus lasten kanssa, toisin kuin Ninya itse.
---
Harry päästi enemmän kuin mielellään perhe arjesta stressaantuneen naisensa viettämään tyttöjen iltaa. Ninya ja Audrey päättivät suunnata San Myshunon Maustefestareille.
Naiset päättivät osallistua chilinsyönti kilpailuun.
Audrey tuskin tätä kilpailua voittaa, mutta Ninyalla näyttää menevän vielä kohtuullisen hyvin.
Noms?
Toden totta, Ninya voitti koko kilpailun ja sai palkinnoksi t-paidan. Harmi toki, että se on punainen ja näin ollen ei sovi Ninyan vaatekkaappiin.
Iloinen voittaja heitti kolikon suihkulähteeseen toiveen kera. Mutta mitä Ninya toivoi?
Ruoka-aika!
"Mulla on ollut tänään ihan älyttömän hauskaa! Meidän pitäisi lähteä useammin ulos! Niiku, tekemään jotain muuta ku ryyppäämään kantakuppilaan." Audrey intoili, Ninya nyökytteli:
"Oot kyllä ihan oikeassa. Harry kuitenkin viihtyy tosi paljon kotona tytön kanssa, ni uskon kyllä et päästään pian taas ulos."
Palatessaan kotiin Ninya kuuli itkua Cosiman huoneesta ja meni ruokkimaan tämän. Ninyan äidinvaistot alkavat kenties jo hieman kehittyä?
Vielä ennen nukkumaanmenoa täytyi korjata Harryn tietokone.
---
Aika kului nopeasti, ja oli Cosiman ensimmäisten syntymäpäivien aika.
Cosimasta kasvoi älyttömän suloinen taapero!
Cosima kietoi hetkessä isänsä pikkusormensa ympäri. Harry vannoi, että tyttö tulisi saamaan tulevaisuudessa kaiken, mitä haluaa.
Syntymäpäivän päätteeksi onnellinen isä luki tyttärelleen iltasadun ja peitteli tämän sänkyyn.
"Hyvää yötä pikkuinen, isin pieni kullannuppu" Harry leperteli.
---
Eräänä päivänä Cosiman ollessa päivähoidossa vanhemmat viettivät alkuiltapäivää kotona.
"Menen näkemään Audreya tänään kuntosalille" huikkasi Ninya kokkaavalle miehelleen.
"Selvä. Aiotko mainita hänelle siitä asiasta mistä keskutelimme aikaisemmin?" mies kysyi, viittoen samalla Ninyan ruokapöytään.
"Aion" Ninya vastasi tökkien juustomakarooniaan.
"Alkoiko sinua epäilyttää?" Harry kysyi kulmat koholla, ja Ninya pudisti päätään:
"En. Toivon vain hänen reaktionsa olevan..."
Ninya ja Audrey treenasivat kaikessa hiljaisuudessa. Ninya pohti kuumeisesti miten ottaisi asiansa esille.
Lopulta Audrey nousi ylös, ja kysyi mikä yleensä niin puhealiasta ystäväänsä mahtaa vaivata.
Ninya huokaisi. "Olemme tässä pohtineet Harryn kanssa yhtä asiaa... Äh tuota, tiedän, ettet pidä lapsista juurikaan, mutta olet paras ystäväni.. Harrykin pitää sinusta ja me pohdimme, haluaisitko kenties Cosiman kummitädiksi?" nainen sanoi takellellen.
"Oletko tosissasi?" Audrey älähti peittäen suunsä käsillään.
"Tottakai haluan!" Audrey huudahti iloisesti ja jatkoi: "En tosiaankaan halua omia lapsia, ei, en ikimaailmassa, mutta ehdottomasti haluan lelliä sinun lapsesi piloille. Varo vain!"
Molemmat naiset purskahtivat nauruun.
"Ihan mahtava juttu, oikeasti! Kiitos!" Ninya sanoi iloisesti. Audrey hymyili: "Ilo on minun puolellani. Tulipa tässä muuten mieleen, milloinkohan teidän häitä vietetään? Tuleeko sinusta rouva Frings vai Harrystä herra McMichael?"
"Puhuttiin että pidetään häät kun Cosima on vähän isompi. Ja luuletko muka että ottaisin jonkun muun sukunimen? Pyh. Sen verran pidän oman nimeni sointuvuudesta että Harry saa pitää omansa tai ottaa minun nimeni, mutta omaani en vaihda" Ninya nauroi.
---
Cosima oli uteliaan taaperon ruumiillistuma. Ei ollut mitään, mikä tyttöä ei kiinnostaisi, eikä mitään mitä tämä ei menisi tutkimaan. Tämä luonteenpiirre kyllä aiheutti jatkuvasti vanhemmille päänvaivaa.
Ninya saapui tyytyväisenä kuntosalilta kotiin. Naista hymyilytti katsoa pientä tytärtään höpöttämässä yksisarvispehmolelulle.
Nainen nosti tyttärensä lempeästi syliin ja sanoi tälle: "Cosima-kulta, anteeksi etten ole ollut aina paras mahdollinen äiti. Lupaan yrittää olla parempi"
Tyttö tuskin ymmärsi äitinsä sanoja, ja purskahti heleään nauruun. Ninya ei voinut olla hymyilemättä.
Cosiman kietoessa pienet käsivartensa äitinsä ympärille, Ninya tunsi kuplivan onnen tunteen rinnassaan.
Ninya laski tyttärensä lattialle ja kaivoi kuvakortit esiin.
"Nyt opetellaan hieman uusia sanoja. Mikä tämä on?" Ninya kysyi nostaen yhtä korttia.
Seuratessaan tyttärensä oppimista lämmin tunne täytti Ninyan sydämen. Hän ja Harry olivat yhdessä saaneet aikaan jotain niin ainutlaatuista ja ihanaa. Jotain mitä hän rakasti enemmän kuin mitään. Vaikka Ninya ei koskaan ollut kokenut olevansa äiti-ihminen, hänestä alkoi tuntua, että hänestä voisi tulla vielä hyvä äiti.
---
Harry saapui juuri töistä kotiin, kun jotain eriskummallista alkoi tapahtua. Kirkas valo syöksyi suoraan taivaalta, ja valokeila pysähtyi hänen kohdalleen.
Valo sokaisi miehen. Silmät ymmyrkäisinä järkytyksestä Harry ei voinut olla pohtimatta mitä hemmettiä tapahtui. Sokaiseva valo esti häntä näkemästä valonlähdettä.
Kun painovoima petti Harryn ja hän alkoi kohota valokeilan sisällä ilmaan, mies ajatteli loppunsa koittaneen.
Autuaan tietämättömänä tapahtumista ulkona, Ninya trollasi foorumeita kikatellen itsekseen.
♥
Täytyy myöntää, Harryn sieppaaminen sotki kyllä hieman suunnitelmiani muutaman seuraavan osan suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti