Kolmatta osaa pukkaa!
Viime kerralla taisimmekin jäädä astetta dramaattisempaan kohtaan.
"Et voi olla tosissasi!" Daichi sanoi lujempaa. "Tämähän on aivan absurdia! Sinun kolmas poikasi on minun velipuoleni, ja nyt kannat minun lastani! Minun velipuoleni ja poikani tulevat olemaan velipuolia. Tämä on sairasta!" mies huusi raivoissaan. Hetken päästä hän alkoi nauraa. "Eipä ihme, että sinua kutsutaan kylälutkaksi!"
"Nyt riitti! Minun ei tarvitse kuunnella tuollaista sontaa keneltäkään!" Sandy kivahti. Naisen sydän oli miljoonana palasena, mutta pyrki olla näyttämättä sitä ulospäin. Hän ei tiennyt Genjin olevan Daichin isä, miten hän olisi voinut... Hän oli toivonut, että Daichi kykenisi ymmärtämään. Miehen reaktio oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, että miehiin ei voinut luottaa. Ei sitten ikinä!
"Minä en jaksa tällaista enää" Sandy sanoi tiukasti. Kyyneleet alkoivat pyrkiä pintaan."Hyvä on, tämä oli muutenkin tässä. Haluan pestä käteni tästä sotkusta." Daichi sanoi. Hän ei kuulostanut Sandyn mielestä enää vihaiselta, vaan ennemminkin surulliselta. "Niin on varmasti parempi..." Sandy kuiskasi itku kurkussa.
Hetken hiljaisuuden jälkeen myös Daichin silmiin kirposivat kyyneleet. "En voi uskoa tätä." mies nyyhki. "Miten tässä näin kävi? Miten saatoinkaan rakastua tuollaiseen naiseen?" Miehen sanat kuulostivat kauniilta kirosanoilta naisen korviin, se sattui niin paljon. Rakastua?
Sandy nousi ripeästi ylös pöydästä ja lähti suuntaamaan ovelle. Ennen aulaa hän kuitenkin pysähtyi. Katsomatta pöydässä istuvaan Daichiin, Sandy sanoi: "Jos se yhtään mitään merkitsee, niin minäkin rakastin sinua"
---
"Huomenta kultaseni!" toivotti Sandy takaisin. "Kai teit läksysi kunnolla eilen? Anteeksi, etten ehtinyt tarkistamaan." nainen pahoitteli. "Ei hätää äiti, läksyt on hallinnassa. Viittaan tunneillakin jatkuvasti!" Arvid kertoi suu täynnä ruokaa. Sandy oli ylpeä esikoisestaan.
"Kuules..
Olet varmaan huomannut että meillä on täällä aika ahdasta veljiesi
kanssa, ja kun uusi vauvakin on tulossa... Olen etsinyt isompaa taloa,
jonka voisin ostaa. Itseasiassa löysinkin sellaisen, se on vaan hyvin
kallis, joten äidin täytyy nyt ahertaa maalaamisen parissa valtavasti."
Sandy kertoi pojalleen. "Siksi toivonkin, että voisit auttaa äitiä
kotitöissä ja sen sellaisessa" nainen lisäsi. Ihankuin en jo auttaisi, teen melkein yli puolet tämän huushollin hommista! Arvid ajatteli näreissään, mutta mutusti hiljaa aamiaistaan.
Sandy
siirtyi hellan äärelle valmistamaan myös itselleen aamiaista. "Minä
lähden nyt kouluun, heippati!" huudahti Arvid, joka nousi pöydästä ja
suuntasi kohti eteistä. "Hyvää koulupäivää kulta!" Sandy huusi poikansa
perään.
Miellyttääkseen
äitiään Arvid kaivoi kiviä koulun jälkeen pihamailla. Jos niistä löytyi
jotain myymisen arvoista, se olisi aina muutama lantti kotiinpäin.
Samana iltana Sawyereiden taloudess juhlittiin Charlien syntymäpäiviä. Suloinen tapaus!
Arvid
rakasti tarkkailla nuorempien veljiensä temmellystä. Välillä Arvid
pysähtyi pohtimaan perheensä erilaisuutta. Toisaalta, tässä perheessä se
toimi loistavsati, vain äiti ja pojat.
Eräänä
iltana Sandy söi iltapalaa lastensa huoneessa. Nainen katsoi nukkuvia
poikiaan ja totesi, että sitä rahaa oli tehtävä ja äkkiä. Tähän tönöön
ei perheenlisäyksen tullessa enää kovin mukavasti mahduttaisi, nytkin
ainoa lastenhuone oli ahdas, eikä sinne mahtunut muuta kuin pedit.
---
"Tiedätkös mikä päivä tänään on Brody? Etpäs taida tietää, pikku höpönassu. Tänään on sinun syntymäpäiväsi" Sandy höpötteli pojalleen iloisesti, ja kantoi tämän kakun luokse.
Brodysta tuli söpö koulupoika. Uudet haasteet odottivat sitten koulussa. Onneksi samaa koulua käy myös isoveli, joka auttaa ja opastaa tarvittaessa.
---
Eräänä yönä Sandyn neljäs synnytys käynnistyi. Hieman haikein mielin nainen puki yllensä ja lähti kohti sairaalaa.
Sandy oli päättänyt hoitaa mahdollisimman monen synnytyksensä tästä lähtien sairaalassa, sillä hänen kokemuksensa viime kerrasta oli hyvä. Ikävystyneen näköinen vastaanottovirkailija ohjasi Sandyn synnytyssaliin.
Sandy asettui leikkauspöydälle luottavaisin mielin, sillä Elsa oli todella hyvä lääkäri. Elsasta ja Sandystä oli tullut myös ystäviä. Elsa oli ainoa ihminen, joka ei tuominnut Sandya tämän hieman erikoisesta elämäntyylistä.
Seuraavana aamuna Sandyn käsivarsilla lepäsi kaunis poikavauva. Lapsi sai nimekseen Derek. Sandy katsoi uutta poikaansa täynnä rakkautta. Derek oli niin isänsä näköinen, ettei Sandy voinut olla tuntematta pientä ikävän pistosta sydämessään.
Ensitöikseen kotiin päästyään Sandy päätti lähteä tuulettumaan. Windenburgin uimala oli oiva paikka virkistäytymiselle. Mutta kuinka hauskaa sekään olisi yksin? Sandy soitti nyt nuoreksi aikuiseksi varttuneelle Neleeshille ja pyysi tämän seurakseen.
Jalkojen huljuttelu uima altaassa ja hauska keskustelu piristi Sandya kovasti. Nainen ikävöi Daichia edelleen, mutta hän ei halunnut eron pilata tavoitteitaan. Eikös se niin mennyt, että uusi vaiva vanhan voittaa?
Vauhdilla kaksikon välit lämpenivät. Sandyn ajatukset olivat koko ajan karkailla komeaan punapäähän. Vaivoin nainen keskittyi silti mieheen, jonka kanssa oli nyt.
Eipä aikaakaan, kun nainen jo ehdotti Neleeshille jotain vähän kihelmöivämpää toimintaa.
Mies nappasi naista kädestä ja melkein juoksi pukuhuoneille. Taisi olla nuorimies onnellinen päästessään ensi kertaa pukille. Pukuhuoneen vaatekomero sai kovaa kyytiä.
---
Alkuraskauden nainen vietti taas maalaamalla, sillä loppuvaiheessa hän olisi aivan liian väsynyt.
Pojat
taas olivat innostuneet Sandyn hankkimasta vanhasta radiosta. Tanssista
tulikin Arvidin ja Brodyn yksi lempiharrastuksesta. Charlie taas vain
tykkäsin kuunnella musiikkia, ja hengailla veljiensä kanssa.
Rachid taisi pitää Sandya hieman outona, kun nainen oli vaan yhtäkkiä pysäyttänyt miehen kadulla ja alkanut kehumaan tämän rastoja.
Alkukankeudesta huolimatta kaksikko tuli hyvin toimeen. Kävi ilmi, että molemmilla on samanlainen huumorintaju.
Joskus poikien ollessa koulussa Sandykin innostui kuuntelemaan musiikkia, usein syödessään. Mitään muuta Sandy ei pahemmin tehnytkään enää, kuin söi ja nukkui.
---
Eräänä
paahtavan kuumana päivänä, väsymyksestään huolimatta, Sandy päätti
raahautua kirpputorille. Vaikka lapset olivat ihania, välillä oli pakko
päästä tuulettumaan. Harmi vaan, ettei sää ollut vähääkään tuulinen.
Meininki
kirpparilla oli erinomainen. Sandy maisteli uusia ruokia, tutustui
uusii simeihin, ja pääsi katselemaan loistavia esiintyjiä.
Väsymyksestään huolimatta nainen oli erittäin tyytyväinen päätökseensä
lähteä ulos.
Kauhukseen
nainen myös huomasi erään myyjän olevan, kukas muukaan, kuin Darsh
Datta, Arvidin isä. Sandy päätti pysyä ihmismassojen syvyyksissä
piilossa.
Nainen
tonki myös innoissaan ilmaislaatikoita. Ilokseen hän löysi kaksi
pyrypalloa, jotka päätti antaa Arvidille ja Brodylle lahjaksi.
Tyytyväisenä päiväänsä Sandy lähti kotia kohti.
---
Huusholli
oli kuin kaatopaikka, lapset riehuivat ja huusivat, raskaus painoi
päälle. Sandyn pää meinasi räjähtää. Tänään oli silti tulossa rankka
päivä, sillä tänään vietettäisiin useammat kuin yhdet synttärit.
Ensimmäisenä synttäreitä vietti taaperoksi varttunut Derek.
Seuraavaksi kasvoi Charlie, josta tuli oikein suloinen poika!
Viimeisenä
muttei vähäisimpänä kuorrutetta maistoi Arvid, joka astui teini-iän
haasteisiin. Arvid on luonteeltaan ulospäinsuuntautunut, keräilijä ja
hassuttelija. Hänen elämäntoiveensa on olla kalastajaässä.
Synnytys
sujui kuitenkin ongelmitta, mutta kaikkien yllätykseksi ulos putkahti
kaksi vauvaa. Molemmat poikia. Nimekseen he saivat Ethan ja Felix.
-----
Se
oli siinä sitten. Osa oli hieman lyhyenläntä, mahdollisesti hiukan
tylsäkin. paljon vaan kasvuja ja syntymiä sattui samaan osaan. Älysin
muuten vasta kirjoittamisen jälkeen, että yhdessä kirpparikuvassa
esiintyvä mies (se turkoositakkinen ja beige housuinen) oli viime osan
Romantiikkafestareilla ahdistelemassa Sandya :D Nainen itse ei tainnut
muistaa..
~wacky
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti